Kukka äidille. Hyvää äitienpäivää. :)

Klo 11.10

Aamiaiseksi "lettu" luomukananmunista ja Birkkalan tilan Speltti Alkuvehnästä, jota on viljelty tai hyödynnetty jo n. 9000 vuotta sitten. Lettuni muistuttaa munakokkelin ja pannukakun risteytystä, koska speltin käyttö ei ole ihan vielä hanskassa (ostin jauhot eilen), mutta maku on hyvä. Minusta on hienoa, että vanhoja viljoja ja kasveja tuotetaan.

Olen yrittänyt tallentaa kevään valoa ja vihreää...

                          

Puuhastelen lähinnä tuolla Pehmeän blogin puolella. Screenshotin nappasin uudistetun Blogilista.fi:n sivulta, käykääpäs katsomassa omaa sivuanne. Ihan näppärää, jos lisäksi screenshot uusiutuu aina uuden postauksen myötä.

Olen värjännyt lankoja ja kutonut niitä. Tänään värjäsin violetin erän. Kudoin ulkosalla lankojani naapurin täti seuranani ja kerroin värikokeiluistani. Hän kysyi, miksen vain yksinkertaisesti osta värillistä lankaa... Aah, mutta silloinhan ei pääsisi leikkimään värikattilan kanssa!

Elokuvarintamalla katsoin saksalaisen menestyselokuvan Muiden elämä (2006), joka kertoo siitä, kuinka Itä-Saksassa kansalaisia vakoiltiin 1980-luvulla, ennen Berliinin muurin tuhoamista. Siis ei niin kauan sitten. Tarinan keskiössä ovat itä-saksalainen kirjailija ja hänen elämänkumppaninsa, ammatiltaan näyttelijätär. Heidän kotinsa yläpuolella istuu aina puolueen mies, elokuvan varsinainen päähenkilö tai hänen apurinsa, kuuntelemassa salakuuntelulaitteilla pariskunnan puheita ja muita puuhia. Havainnot kirjoitetaan tunnollisesti kirjoituskoneella raporttiin heti kuullun jälkeen... Mielenkiintoista katsoa tämä elokuva näinkin pian Clooneyn ohjaaman elokuvan Good Night, and Good Luck jälkeen. Clooneyn elokuvassahan tarkastellaan samantapaista ilmiötä... ihmisen halua systemaattisesti alistaa toinen ihminen oman valtansa alle.

  

   

Valokuvatorstain alkuasetelmassa Henry de Toulouse-Lautrecin maalaus, jossa nainen katsoo ikkunasta ulos. Haasteena jatkaa kuvasta... Nainen katsoo rantaan ja kenties muistelee jotakin, tai miettii vesille lähtöä...

Olen katsellut tavallista enemmän elokuvia, DVD:lta siis. Onneksi meillä on kattava kirjastolaitos, josta niitä saa ilmaiseksi. Yhdeksi vuosikymmenen lempielokuvakseni on noussut Jack Nicholsonin tähdittämä About Schmidt, jonka katsoin viikon alussa kaikkiaan ehkä noin viidennen kerran. Jotain uutta vivahdetta elokuvasta joka kerralla löytää, mutta samat kohdat naurattavat aina. Nicholsonin suoritus häiritsee jollakin kummallisella tavalla, miehen porautumisyritys pettyneen ja hiukan flegmaattisen eläkeläisen sisuksiin ei ehkä oikein onnistu, mutta silti suoritus ja elokuva on mainio, ja ennen kaikkea lohdullinen. Kuluneella viikolla näin myös, ihan kevennyksen vuoksi Perhe on painajaisen kakkososan, mikähän sen nimi oikeastaan oli... Painajainen perheessä. Alkukielellä Meet the Fockers. Sellaisia elämääkin suurempia (?) staroja oli saatu rooleihin (jösses sentään) kuten Robert deNiro, Dustin Hoffman ja Barbra Streisand. Ovat nämä kummallisia aikoja. Elokuva oli mielestäni teknisesti moitteeton, mutta käsikirjoitus lompsotteli eteenpäin lähinnä vessahuumorin tms. kannattelemana. DVD:n takakannessa luki, että elokuva on "ehdottomasti näkemisen arvoinen", joka jo sinällään herätti epäilyksiä - kun vielä tiesi kokemuksesta, että Perhe on painajainen oli potaskaa. Miksi sitten istun läpi moisen roskan? No, DeNiron, Hoffmanin, Streisandin ja Stillerin takia! Ykkösosan katselin ainoastaan koomikko Ben Stillerin takia, mutta tässä elokuvassa hänen humoristin kykyjään ei käytetty hyväksi millään lailla. Muut pärjäsivät hyvin, etenkin Streisand energisenä ja estottomana seksiterapeuttina. Eilen katsoin George Clooneyn ohjaaman ja osin tähdittämänkin Good Night, and Good Luckin, joka käsittelee toimittaja Edward R. Murrowin merkittävää osuutta amerikkalaisen senaattorin ja kommunisti-jahtarin Joseph McCarthyn alasajossa. Elokuva on mustavalkoinen ja hiukan puuduttava, tosin Murrowin pelottomat ponnistelut tulevat hyvin esiin. Murrow toimittajakuntineen keräsi mm. McCarthyn selluloidille tallennettuja sanomisia käyttääkseen niitä sopivana ajankohtana (ja tuskin hetkeäkään liian aikaisin) senaattoria itseään vastaan.

HannaH Koskikara-blogilta haastoi kertomaan omat suomalaisen kirjallisuuden suosikit mukaillen YLE Teeman Kirjamaa-ohjelman ja Suomen Kustannusyhdistyksen yhteistyössä järjestämää Rakkain suomalainen kirja -äänestystä. Äänestyksen tulokset näkyvät alla, listasin omat suosikit sarjavoittajien rinnalle. Todella vaikeata oli listata näitä, muistella mitä on tullut luettua:

Suosikit-sarja:
Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen (1945) / Tähän en osaa vastata

Satu ja seikkailu -sarja:
Tove Jansson: Muumipappa ja meri (1965)/ Anni Swanin Jänis Vemmelsääri-sarja ja Leena Härmän Tuittupää-sarja, unohtamatta Väinö Riikkilän Pertsaa ja Kilua ja muita vastaavia poikien seikkailusarjoja

Rakkaus ja taide -sarja:
Anna-Leena Härkönen: Häräntappoase (1984) / Mitähän tässä haetaan? Joskus 1970-luvulla luin Anu Kaipaisen Magdaleena ja maailman lapset ja Surupukuinen nainen, ja olin vaikuttunut. Rakkautta ja taidetta.

Rikos ja kuolema -sarja:
Mika Waltari: Komisario Palmun erehdys (1940) / Suomalaiset rikosdekkarit (jos tässä nyt niitä kysytään) ovat jääneet vähiin. Jotenkin en ole päässyt niiden makuun, vaikka ne ovat varmasti muuttuneet niistä ajoista kun yritin niitä lukea, siis 1970-luvulla.

Historia ja yhteiskunta -sarja:
Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla (1959 - 1962) / Laitan tähän Veijo Meren Manillaköyden ja Meren muut sota-ajan kuvaukset, ja myös Mika Waltarin Sinuhen, joka oli vaikuttava lukukokemus 1970-luvun lopulla. Waltarin teoksen käsittelemä yhteiskunta ei tosin ollut suomalainen.

Luonto ja maaseutu -sarja:
Veikko Huovinen: Havukka-ahon ajattelija (1952) Tähän en osaa vastata. Kävisikö joku valokuvateoskirja?

Runot-sarja:
Edith Södergran: Landet som icke är (Maa jota ei ole) (1925) / Sirkka Turkan Tulin tumman metsän läpi ja Niin kovaa se tuuli löi, ja Eeva Kilven tuotanto, etenkin hänen aikaiset kokoelmansa

"--- Myös tietoturvayhtiössä on havaittu verkkorikollisuuden kasvu. Enää ei lähetellä konetta hidastavia troijalaisia, vaan haittaohjelmat keräävät tietoa salasanoista ja tunnuksista.

- Jopa satojatuhansia täysin sivullisia webbisaitteja saastutetaan kiinalaisten automaattisilla työkaluilla. Kun normaalit käyttäjät saapuvat näille aiemmin luotetuille mutta nyt saastuneille sivuille, niin heidän koneensa saastuu, tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen F-Securesta kertoo. ---"   (Yle.fi 29.4.2008 "Viestintävirasto ilmoittaa vakavasta ohjelmisto-ongelmasta"

Meitä hemmotellaan auringolla. Ihanaa! Toisaalta, maailmanlopun tunnelmia herättää seuraava uutinen:

"--- Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) ennusteissa on luonnosteltu erilaisia skenaarioita, ja tähän asti nähty kehitys on pitkälti noudattanut niistä huonointa, niin sanottua worst case scenariota.

Myös Pohjoisten merijäiden sulaminen on ollut Seppälän mukaan reippaasti ennustettua nopeampaa. Maailman luonnonsäätiön WWF:n tuore raportti arktisen alueen ilmastonmuutoksesta paljastaa, että Grönlannin jäätiköiden ja arktisen jääpeitteen sulamisvauhti on kiihtynyt merkittävästi. Sulamista on kiihdyttänyt arvioitua voimakkaammin jäätikkövirtojen muuttunut käyttäytyminen.---"   (Taloussanomat.fi 29.4.2008 Tuomas Niskakangas: "Ilmastokauhu uhkaa toteutua")

Huh-huijakkaa.

Tagit: Italia, jätevuoret, mafia, Euroopan unioni

Sitä voisi ensi katsomalla ajatella, että yllä olevassa valokuvassa kukkii puu, mutta siinä on itselleni tuntemattoman puun edellisvuotisia rapisevaisia kiinnikkeitä, jotka vaikuttavat siemenkodilta tai vastaavilta. Valokuvasin ne "sumuisella" asetuksella viime viikolla, koska utuisuus miellytti ja yhä miellyttää.

Viikonloppu oli oikein aurinkoinen, mutta en saanut itseäni liikkeelle kuvaamaan, vaikka yritystäkin oli. Olen melkoisissa täpinöissä kutomisteni ja virkkausteni kanssa, kas kun viikonlopun aikana on miltei kokonaan valmistunut vauvan jakku bambulangasta, ja eilen aloitin kaiken huipuksi vielä uuden virkkuutyön. Tässä on mainittava, että olen kuitenkin saanut huomattavan monta projektia valmiiksi, vaikka aloituksia on niin paljon. Tämä on tällaista nyt tämä homma, koska suunnittelu on minulle "se juttu", joka tekee käsitöistä mukavaa puuhaa.

Huomenna olisi tarkoitus tehdä päiväretki toisiin maisemiin kameran kanssa.

Klo. 16.45

Itävalta, kellariin kahlehdittujen lapsiseksiorjien  ja heidän lastensa luvattu maa. Näin täällä Euroopassa.

Tänään ajattelin mennä katsastamaan hiukan taidetta, kun on näitä paikallisia tapahtumia, mutta en saanut ystävää (R) lähtemään mukaan. Enkä yksin viitsinyt mennä. Ehkä huomenna. Aloitin uuden kutomisprojektin (vauvan nuttu) ja nyt näen kaiken kahtena... tuntien kutomisen jälkeen. Pesin pyykkiä kolme koneellista. Kylki voi aika hyvin, kipulääkkeelle ei ole ollut tarvetta, yskiminen ja aivastelu luonnistuu. Hiukan harmittaa, että kamera ei ole viime aikoina saanut paljoakaan ulkoilutusta, mutta ehkä tämä tästä, kunhan ensin hiukan vihertyy. Paljoakaan raportoimista ei näyttäisi olevan...

Ihana aurinkoinen päivä...

Klo 15:50

Vihertyykö maa ihan silmissä? Kyllä vihertyy. Lämpötilakin on noussut lähes kiitettävästi, lähentelee kai viittätoista, siis plussan puolella! Pohjavire on silti kylmä. Tein pienen kierroksen kameran kanssa, jonka jälkeen aloin kutoa kantrilankaprojektin takakappaletta numero 2. Yhteenkään kirjaan en ole koskenut ainakaan viikkoon. Haluaisin kutoa kangaspuilla, mutta minkäs teet. Ei nyt juuri onnistu.

Maailman pienimmän orkesterin vienon, tuskin kuultavan soiton säestämänä kerron, että olen nukkunut kaksi viimeistä yötä oikealla kyljellä, koska vasemmassa kyljessä on kaksi murtunutta kylkiluuta. Se, kuinka kauan ne ovat olleet murtuneet, on arvoitus. Maanantaina oli todella huono päivä (kävin lääkärissä ja sain lähetteen kylkikuvaan ja ultraääneen - murtumat näkyivät vain ultrassa), mutta eilisen olin ilman kipulääkkeitä, siis panadolia. Toisaalta olen syönyt panadolin kaltaisia kipulääkkeitä kuukauden, aina keuhkoputkentulehduksesta ja hirvittävästä yskimisestä saakka. Puolitoista viikkoa sitten kaaduin mahalleni, mutta en tuntenut minkäänlaista kipua kylkiluissa, ainut paikka joka kipuili oli nuljahtanut nilkka. Niin että kuka tietää. Lisää tutkimuksia on tulossa, nimittäin luuston tila kartoitetaan jälleen. Huolestuttavaa on tietysti luuston haurastuminen, joka liittyy kortisonin syöntiin. Toisaalta kortisoni mahdollistaa monet asiat, kaikki harrastukseni. Elämä kääntyy rajuun laskuun, jos kortisonia ei voi enää syödä entiseen malliin. Sitähän on yritetty vähentää, mutta tulehdusarvoni nousevat aina, ja elämä on kurjaa...

Tänään viimeisen kerran kurssille, se päättyy.

Klo 20.15

Sen verran on väsyttänyt, että en mennytkään kurssille. Kudoin kantri-neuletta jonkin verran. Toinen takaosa (keskelle jakun selkää tulee sauma) on melkein valmis.

 

Brasiliassa etsitään ilmapalloilevaa pappia, Pirkkalan terveyskeskuksen puheluita on ohjautunut pukille.

Tagit: liperit, ilmapallot, puhelut, joulupukki

 

Taivas vedessä, vesi taivaassa.

Klo 23.05

Tänään oli ihan hyvä päivä, oman piirin ja yleisten uutisten sekalaisista varausmerkeistä ( + ja -) huolimatta. "Päivän hyvyys" on sisäinen tunnetila, en tiedä mistä se tarkalleen johtuu. Monesta asiasta varmaankin. Juttelin puhelimessa parin lähimmäisen kanssa ja tapasin uuden sukulaiseni, pikkuisen ihmisenalun, joka oli ihana. Kyläreissulla kävi ilmi, että kutomani vauvannuttu (pompon-langasta) on liian pieni tänään tapaamalleni vauvalle. Sainkin yhden vauvan potkupuvuista mukaani, jotta voin ottaa mitat ja kutoa sopivan kokoisen. Kävin ulkona valokuvaamassa pika-pikaa, mutta kuvaaminen on turhauttavaa kun luonto on niin pysähtyneessä ja karussa tilassa - vaikka aurinko paistaakin. Niin, siis aurinko ilmaantui näkösälle tänään - sillä saattaa olla jotakin tekemistä hyvänolontunteeni kanssa. Huomenaamulla treffaan kutomokaverin ja menemme katsastamaan matonkuteita, joita myydään parissakin erikoisliikkeessä...

Villatakki kolmioista valmis - vihdoinkin. Lisää pehmeitä projekteja Pehmeällä blogilla.